Tarinoita vintillä

Lilla Villan, Laura Karén

Istun töissä yksinäni. Ulkona sataa kaatamalla. Väsyttää. Keitän kupin kahvia ja kapuan Lilla Villanin vintille. Kaipaan seuraa.

Vintin lämpöisessä valossa saan seurakseni Mörön, Kultakutrin ja kolme karhua, Lilla farbrorn, Ruman ankanpoikasen, Joutsenpoika Jyksergen, Ilvekset ja Seitsemän veljestä. Istahdan virallisen näyttelyvalvojan Mauno Männistön viereen. Huokaisen.

Säpsähdän ja huomaan jonkun vilahtavan avoimen oven takana. Mikä se oli?

Jätän kahvikuppini Maunon viereen. Nousen ja kävelen hiljalleen avoimen oven luo. Huoneessa istuu Ofelia, joka etsii sopivaa radiokanavaa, jossa soivat ihastuttavat klassikot. Radio rahisee ja rätisee kunnes Harmony Sistersien ”Sulle salaisuuden kertoa mä voisin” kappale alkaa kuulua selkeämmin ja selkeämmin.

Istahdan lattialle ja vieressäni jokin sujahtaa… Jään hiljaa istumaan. Ofelia aloittaa kertomaan tarinaansa. Lumoudun ja painan selkäni rennosti lautaseinää vasten.

Ofeliasta ei tullut suurta näyttelijätärtä, jota kaikki palvovat. Hänellä oli aivan liian hento ääni. Hän omistautui kuitenkin näyttämötaiteelle. Hän teki sen hiljaisesti ja koruttomasti. Hänestä tuli pienen ja soman teatterin kuiskaaja.

Ofelia rakasti työtään ja hän oppi ulkoa kaikki suuret näytelmät huvinäytelmistä murhenäytelmiin. Vuodet vierivät ja pienessä teatterissa kävi yhä vähemmän katsojia. Ihmiset istuivat kotonaan television ääressä tai kuluttivat aikaansa muissa riennoissa. Useimmilla oli auto ja he lähtivät mieluummin suureen kaupunkiin huvittelemaan ja näyttäytymään.

Teatteri sulki ovensa ja näyttelijät lähtivät muualle töihin. Vanha Ofelia-neiti menetti työnsä. Viimeisen näytöksen jälkeen Ofelia jäi yksin teatterille, kyyhötti kuiskaajan kopissaan ja muisteli menneitä.

Kuuntelen tarinaa herkeämättä ja jälleen silmäkulmassani vilahtaa jotakin…

Michael Ende: ”Ofelian varjoteatteri”-kirjan tarinasta mukaellen

Laura Karén
Lilla Villanin tuottaja

Lilla Villan, Miksi mörkö hymyilee -näyttely

Ofelia ja varjojen teatteri. Esitys perustuu Michael Enden kirjaan Ofelian varjoteatteri.
Nukentekijä Iida Vanttaja. Esitys on ollut Teatteri Helmen ja Nukketeatteri Ofelian ohjelmistossa.
Foto: Laura Karén